Kyseinen kyltti löytyy myös Littoisten toimitiloista.
Brynolf ja Rauha "kanalan" edessä.
Itäharjun ensimmäiset toimitilat sijaitsivat kotitalon kellarissa.
Vuoden -49 firman auto.
Pertti ja Jorma työn parissa.
Nykyiset toimitilat sijaitsevat Littoisissa.
1910-luvulla Turku kasvoi voimakkaasti ja uusia, sisustettavia koteja tuli lisää kaupungin alueelle. Huonekalu- ja verhoiluliikkeitä oli runsaasti. Vuonna 1913 Brynolf Kuusivaara, 23, perusti oman verhoiluliikkeensä, Verhoiluliike Fixin, Hovioikeudenkadulle, jossa sijaitsi myös Huonekalu- ja Rakennustyötehdas, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Huonekalutehdas Korhosena. Näiden kahden yrityksen välillä alkoi yhteistyö, joka on tuonut Brynolfin yrityksen aina 2000-luvulle saakka.
Perheyrityksen jatkumo
Aluksi yrityksessä oli vain kaksi työntekijää, Brynolf ja tämän vaimo Rauha, joka toimi ompelijana. Vuonna 1930 Brynolfin ja Rauhan poika Jorma Kuusivaara, 15, aloitti myös yrityksessä, alkuun isänsä opastuksessa. Reilun vuosikymmenen ajan verhoomo toimi tällä kokoonpanolla, kunnes vuonna 1943 Brynolf menehtyi sairastuttuaan. Samaan aikaan Suomi oli vielä sodassa ja Jorma joutui olemaan rintamalla. Sodan päätyttyä Jorma pääsi kuitenkin palaamaan Turkuun, ja vuonna 1944 verhoomon toiminta jatkuikin uudelleen, tällä kertaa Verhoomo Kuusivaaran nimellä.
Verhoomo Kuusivaara jatkoi toimintaansa perheen kotitalon yhteydessä, ja Jorman ja tämän äidin Rauhan lisäksi yrityksessä työskenteli jo perheen lisäksi muitakin. Perheen lapset olivat tuttu näky verhoomon tiloissa, ja 1960-luvun lopussa Pertti "Pepe" Kuusivaara aloitti varsinaisesti työt 15-vuotiaana. 70-luvulla Pepe meni naimisiin, minkä jälkeen myös tämän vaimo Merja alkoi työskennellä perheyrityksessä.
Varsinainen sukupolvenvaihdos Jormalta Pepelle tapahtui vuonna 1985, jolloin 70-vuotias Jorma jäi eläkkeelle. Verhoomosta Jorma ei kuitenkaan kadonnut vielä vuosikausiin, vaan kävi päivittäin tarkistamassa, että kaikki sujuu - ja tapaamassa tietysti poikaansa ja tämän lapsia, jotka nyt vuorostaan olivat tuttu näky huonekalupinojen keskellä.
Edellisistä sukupolvista poiketen molemmat Pepen lapsista myös jäivät perheyritykseen. Katri aloitti työt 21-vuotiaana vaatturin koulutuksen jälkeen, ja Kim puolestaan opiskeli verhoilijaksi ennen työuransa aloittamista. Koko perhe - Pertti, Merja, Katri ja Kim - työskentelivät siis yhdessä useita vuosia, ennen kuin Merja ja myöhemmin myös Pertti jäivät eläkkeelle. Seuraavassa sukupolvenvaihdoksessa 2012 yritys siirtyi siis isältä sisaruksille.
Vaikka Katri ja Kim ryhtyivätkin vuorostaan yrittäjiksi, verhoomossa tunnelma ja työskentely jatkuivat muutoin samanlaisina: työntekijät Hannu ja Emmi olivat jo vakiokalustoa.
Nuorten yrittäjien alkutaipaleeseen mahtui myös vastoinkäymisiä, kun pitkäaikainen yhteistyökumppani Huonekalutehdas Korhonen alkoi ajautua vaikeuksiin ja Verhoomo Kuusivaaran tulevaisuus alkoi näyttää epävarmalta. Onneksi Aallon suunnittelemien tuotteiden valmistus jatkui kuitenkin uuden omistajan nimen alla vuonna 2014, ja myös uusi valmistaja halusi verhoiluttaa huonekalut yrityksessä, joka sen parhaiten osasi.
Tänä päivänä Verhoomo Kuusivaara on vakiinnuttanut paikkansa sekä uusien tuotteiden verhoilussa että vanhojen kunnostuksessa. Yritys toimii entistäkin läheisemmässä yhteistyössä Artekin kanssa - se on muuttanut Littoisiin samoihin tiloihin, joissa toimii huonekalujen valmistuksesta tänä päivänä vastaava a-factory. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen verhoomo toimii siis tiloissa, joissa kukaan perheenjäsen ei asu - edes naapuritalossa.
Design-huonekaluihin erikoistuminen
1920-luvulla Huonekalu- ja Rakennustyötehtaan perustaja Otto Korhonen aloitti yhteistyön Alvar Aallon kanssa. Lopputuloksena oli keveitä ja monikäyttöisiä tuoleja, joiden myynnistä ja markkinoinnista alkoi vastata Artek. Edellisellä vuosikymmenellä alkanut yhteistyö Brynolf Kuusivaaran kanssa aikaansai sen, että Artekin tuotteiden verhoilusta tuli yrityksen kulmakivi.
Alvar Aallon design on vaikuttanut paljon Kuusivaarojen verhoomon toimintaan ja työtapoihin - ja kenties myös toisinpäin. Klassikoksi kehittynyt satulavyöverhoilu ei ole nimittäin vain päälliosien tyyliä, vaan satulavyöt ovat myös perinteinen työtapa huonekalujen sisäosien työstämisessä. Alvar Aalto teki tiivistä yhteistyötä myös suunnittelemiensa huonekalujen valmistajien kanssa ja piipahti aina toisinaan myös verhoomossa katsomassa työskentelyä. Perimätiedon mukaan arkkitehti piirsi suunnitelmiaan paperille ja kävi sen jälkeen Jorma Kuusivaaran verstaalla neuvottelemassa siitä, miten suunnitelmia voisi toteuttaa.
Vuosikymmenten ajan verhoomo onkin toiminut Artekin alihankkijana ja ollut sitä kautta mukana toteuttamassa suuria Aalto-projekteja, kuten Helsingin Kulttuuritaloa ja Finlandia-taloa.
Verhoomon historia
1920-luvulla verhoomon tilat alkoivat käydä ahtaiksi. Uudet toimitilat löytyivät Itäharjulta, joka siinä vaiheessa oli vielä lähinnä peltoa. Brynolf vuokrasi itselleen suuren tontin Tarkk'ampujankadulta, johon hän rakensi talon kasvaneelle perheelleen ja siirsi verhoomon toiminnan kotitalonsa kellariin. Samalla Brynolf päätti luopua uusien huonekalujen myynnistä ja erikoistua pelkästään verhoiluun.
Seuraavalla vuosikymmenellä työtilat alkoivat taas käydä ahtaiksi, mutta tällä kertaa lisätilaa kunnostettiin pihan perällä olleesta kanalasta. Tämä tila palvelikin yrityksessä pitkään, kunnes 1970-luvulla työprojekteja alkoi olla taas niin paljon, että lisäneliöitä oli pakko saada lisää.
Vuonna 1980 verhoomo muutti taas, mutta tällä kertaa ei yhtä kauas kuin 20-luvulla: samalla Itäharjun alueella sijaitsivat kahden sukupolven kodit ja myös uudet yritystilat. Osuusliike Tarmolalta vapautui kiinteistö Karjakadun ja Tuulensuunkadun kulmassa, ja vuonna 1928 rakennettuun puutaloon kunnostettiin kunnolliset tilat, joissa pystyttiin verhoilemaan riittävä määrä huonekaluja kasvaneeseen kysyntään.
Vuonna 2017 verhoomo muutti nykyisiin toimitiloihinsa Littoisiin, jossa valmistetaan myös Artekin huonekalut. Samoissa tiloissa operoimalla saavutetaan suuri logistinen etu, kun huonekalut pystytään kuljettamaan tehtaalta verhoomon kautta logistiikkaan saman katon alla.
